Minä, minä maa?

   Tällä viikolla ei ole filosofian kerho, Totuus ja tolkku keskustelua, mutta puhutaan edellisestä. Keskustelussa oli kuvitteellinen itsekkäiden ihmisten, Minä minä maa ja voiko se olla inhimmillinen?
Mielestäni ei voi, mutta siihen suuntaan on eletty ja kasvatettu viime vuosikymmenien aikana ja maa kuten maailmakin on tässä tilassa. Siis itsekkäiden ihmisten ahneuden vallassa, ainakin 60%:sesti. Kuten todellisuus on vahvistanut. Ja siihen on kiihtyvällä menolla kasvatettu viime vuosikymmeninä. Kaikille on varmasti tuttuja "kasvattavat" väittämät, jokainen on oman onnensa seppä ja kaikki on itsestä kiinni, jos ei menesty, on luuseri omasta syystään. Tuo oppi ja asenne ei ole yhteisöllinen vaan kasaa keskittää kaiken ja slummiuttaa, autioittaa ympäristön. Tämän tapainen kilpailu köyhdyttää ja riistää kansoilta oikeuden oman elämänsä rakentamisen ja ruokkimisen kasvavissa määrin, kasaten kaiken kansalaisten ulottumattomiin.
Nuorissa on tulevaisuus, keskustellessani tästä kehityksestä tuttavan teinitytön kanssa hän totesi asian näin olevan ja sanoi että meissä on viellä siinä määrin eläimellistä käyttäytymistä, saalistajaa ja saalistettavaa että käyttäydymme sen mukaisesti. Vaalit on meneillään ja ihmisyys on hukassa.