VIIKKO 31

28-31/7 ja 1-3/8

Väitteeseen Suomen köyhtymisestä EU:n vaikutuskautena vuodesta 1986 on vastattu kansantulon lähes kaksinkertaistuneen. Totta uudet isännät ja hallinta = markkinamafia/EU on piiskannut kansakuntaamme ennennäkemättömiin suorituksiin. Ja kun tosiasia että kasvaneen kansantulon ja tuoton omistus on samanaikaisesti siirtynyt 90 %:sti ulkomaiseen omistukseen jätetään kertomatta, luodaan harhaa, että Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Enään ei kuitenkaan ole peiteltävissä että kilpailukyvyn nimissä on karsittu koulutusta, kasvatusta, terveydenhuoltoa jne. Tyhjänpäiväisiä projekteja ja hankkeita jotka tuottavat jos tuottavat jotain keskusvalloille, niiden näennäisrahoituksella, syöden paikallisia voimavaroja, ostokykyä ja edelleen paikallistasolta elämänrakennuspuita riistäen.

Ei tämä millään muotoa voi olla enään peiteltävissä ja salattavissa, itse kunkin niin yksilönä kuin yhteisönä on hallittava itsensä ja omissa rajoissaan puolustettava minkä oikeaksi ymmärtää alistumatta.

Ajatellaan mitä tehdään, ettei tehdä mitään ajattelematonta josta vain valtaeliitti vastuuta kantamatta hyötyy.

Viikko 30

Viikko 30

21–27.7.08

 

Aiemmin kirjoitellun tueksi tai sitten ei!

 

Näkemykset tulevasta jo 70 – 80 lukujen taitteessa oli entistä yksilöidympi tuotanto, jonka tuotanto- ja viestintävälineiden kehitys, niin määrän kuin muodon suhteen, mahdollistaisi.

Elämän rakentamisessa sillä on merkityksensä kaikkialla mutta ensinnä luonnollisesti koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Kouluissa samoin kuin terveyden huollossa laadukkaiden palvelujen oletettiin olevan tuotavissa paikalliselle tasolle voimavarojen kasvun myötä.

Käänne näiden näkemysten voitoksi tapahtuikin, ja menestyksellä, kuten tiedetään mutta vain muutamiksi vuosiksi. Suurteollisuuden ja ylikansallisen tuotannon huoli tuotannon sirpaloitumisesta ja sen myötä valtansa menetyksestä, käynnisti valtaisan koneiston uudelleen, keskittämisen ja kasaamisen tueksi.

Meillä kotimaisen pieni- ja keskisuurten yritysten ja yksilöllisen tuotannon suosiminen loppui mielestäni 1986 valtiohallinnon päätöksin ja alamäki alkoi.

Eli kun tuotanto toimi, kuten sen tulikin toimia, huolehti ihmisistä, elämästä ja täytti elämänrakentamisen tarpeita, tärkeyksiä ja oikeuksia, tuotti tasokasta elämää, se ajettiin alas maailmanmarkkinamafian eduksi.

 

Edelleen väitän mielettömyydeksi tuotannon sekä sen hallinnan että vallan keskittämistä ja kasaamista.

 

Viikko 29

14-20 pvä heinäk-08

 

 

Menneellä viikolla tiesivät kertoa että varsinkin vähemmän lukeneiden keskuudessa äänestysinnokkuus oli madaltunut merkittävästi, johtuen vaalirahasotkuista.

Ihmettelin sitten kun asiasta ei sen isommasti keskusteltu ja miksi lukeneiden äänestysinnokkuus on laskenut vähemmän? Emäntä ihmettelyyni suoralta kädeltä tuumasi (ja huomatkaa lukeneempana) että ne ovat auktoriteettiuskoisempia. Rehellisempiä vaistonvaraisesti epäilyttää kun maha ei täyty, ei lapset saa koulutusta, eikä kansalaiset tasapuolisesti tarvitsemaansa terveydenhuoltoa. Samoin vastasivat kymmenkunta ihmistä joilta asiaa kysyin, lukeneemmat ovat puriloiduimpia ja yhteisön epädemokratiaan sidotumpia kuin todellisuuden aisteillaan kokevat vähemmän lukeneet.

Ehkä markkinaviestintä hoksasi että tämä saattaa kääntyä, tämäkin markkinamanujen nilkkaan ja siksi ei asiasta isommasti mölytä.

 

Viikko 28

Viikko 28

7 – 13.7.08

Kirjosieppopari asettui toukokuulla tuohon pihapönttöön pitkän harkinnan ja usean katsastuksen jälkeen. Sain sen käsityksen että uros oli pariviikkoa nuorikkoa edellä asunnonkatsastuspuuhassa ja varmaan syystä, koska ”kiinteistöstä” kiinnostuneita siivekkäitä oli muitakin. Kirjosiepot kuitenkin yhteiseen ymmärrykseen päästyään sopimuksen tekivät ja niin alkoivat sisustuspuuhat.

Aina välillä ihasteltiin ja nokiteltiin aikaan saatua jälkeä räystään laidalla keikkuen ja sirkutellen.

Pesintään päästiin mutta sitä häiritsi ainakin haukka, orava ja kolea sää. Niinpä kaikesta varotoimesta ja huolenpidosta huolimatta pesintä epäonnistui, hautoja mahdollisesti siepattiin.

Toinen käy vielä pesän tuntumassa kummastelemassa mutta ei pesässä. Saattaa istua oksalla useita minuutteja murheissaan, munat, neljä, jäivät kuoriutumatta.

Vielä pariviikkoa sitten satuin näkemään kirjosieppoparin pesäpiirinsä oksalla, ’näin jälkeen ajatellen’ ikään kuin jäähyväisiä jättämässä, aikansa sirkuttivat, hieraisivat nokkiaan toisiinsa ja erkanivat.

Harmi että näin kävi, meillä on ollut erinomainen tilaisuus, runsaasti aikaa ja kiinnostusta seurata pesintää.

Viikko 27

Viikko 27

30.6 – 6.7.08

 

Reilun parinkymmenen vuoden ajan on ollut selvää että kuljetaan kohti yhä pienimuotoisempia tuotantotekniikoita elämänrakentamisessa ja toimeentulon hankinnassa. Mikä tekee mahdolliseksi tuottaa tarvittava ”elämä” jopa kotioloissa käsityöläisajan tapaan, joka tapauksessa luovasti, luontoa ja perusarvoja kunnioittaen.

Aivan uskomatonta typeryyttä osoittaa tämän suuntauksen jättäminen huomiotta elämää rajailtaessa, avartaessa ja hyvinvointia, leipää tuotettaessa.

Ajatellaanpa vaikka näitä kunta liitoksia ja palvelujen tuotantoa, koulut, terveydenhuolto jne.  Tekniikka ja tekniikan tuotanto antaa mahdollisuuden vaikkapa kotiopetukseen ja kotiterveydenhoitoon tietokoneavusteisesti, puhumattakaan kaiken muun tarvittavan tuotannossa.

Palvelu ja tuotanto ovat yksilöllistä paikallisten yhteisöjen tarpeiden mukaan ja asiantuntevassa ohjauksessa.