Ja edelleen!

Ja edelleen, helposti havaittavaa, "kilpailukyvyn" paranemista on nähtävissä hampurilaisissa. Kun kyseinen tuote aikoinaan Suomen markkinoille tuli, se oli liki 12 cm leveä leipä ja senttiä paksu pihvi, juhlavilla höystöillä, sitä ei kerta haukulla vatsaansa saannut. Kilpailukykyä on parannettu, sama hampurialainen myydään nyt, ensin tuplana, ja jo triplanakin. Leipä on kaventunu 9 cm, pihvi ohentunu 3 milliin ja sillä lailla. Nämä on niitä helposti tavallisen kansalaisen, aikuisen havaittavissa olevaa. Mutta kuten sanottu, alalla kuin alalla tapahtuu vastaavaa ja kansa köyhtyy. Suuryritykset ostaa tuottoisat innovatiot ja markkinalueet, turvatakseen, oman kilpailukykynsä. Kilpailu keskittyy ja kasaa, jättäen ihmiset toimettomiksi oman elämänsä rakentamisessa, vaikka tietoa, taitoa ja tekniikkaa tuottaa tarvittava lähempänä ihmistä olisi.

Kyky paranoo!? (22.4.2015)

   Kyky paranoo ja töttöröö kasvaa kuten wc paperissa. Arkit kapenee, lyhenee ja aikamme kun kilpailukykyä parannetaan, pylly pyyhitään postimerkkikokoon. Vaalit on käyty, tätä menoa jatketaan leikkauksin, nanoteknologiaan ja pylly pyhkäistään paljaalla etusormella, säästöä syntyy ja yhteiskunta, voi hyvin. Valtaosassa aloja, tuotanto määrien saavuttaessa kulutustarpeen, kilpailu kieroutuu vastaavasti ja johtaa... mihin johtaa se nähdään, jää nähtäväksi. Markkinamafian otteissa, epäitsenäisinä, köyhdymme ja kurjistumme. Kun emme hallitse itseämme, emme hallitse yhteisöämme, emmekä maatamme ja niin jää maailmakin hallitsematta.

Minä, minä maa?

   Tällä viikolla ei ole filosofian kerho, Totuus ja tolkku keskustelua, mutta puhutaan edellisestä. Keskustelussa oli kuvitteellinen itsekkäiden ihmisten, Minä minä maa ja voiko se olla inhimmillinen?
Mielestäni ei voi, mutta siihen suuntaan on eletty ja kasvatettu viime vuosikymmenien aikana ja maa kuten maailmakin on tässä tilassa. Siis itsekkäiden ihmisten ahneuden vallassa, ainakin 60%:sesti. Kuten todellisuus on vahvistanut. Ja siihen on kiihtyvällä menolla kasvatettu viime vuosikymmeninä. Kaikille on varmasti tuttuja "kasvattavat" väittämät, jokainen on oman onnensa seppä ja kaikki on itsestä kiinni, jos ei menesty, on luuseri omasta syystään. Tuo oppi ja asenne ei ole yhteisöllinen vaan kasaa keskittää kaiken ja slummiuttaa, autioittaa ympäristön. Tämän tapainen kilpailu köyhdyttää ja riistää kansoilta oikeuden oman elämänsä rakentamisen ja ruokkimisen kasvavissa määrin, kasaten kaiken kansalaisten ulottumattomiin.
Nuorissa on tulevaisuus, keskustellessani tästä kehityksestä tuttavan teinitytön kanssa hän totesi asian näin olevan ja sanoi että meissä on viellä siinä määrin eläimellistä käyttäytymistä, saalistajaa ja saalistettavaa että käyttäydymme sen mukaisesti. Vaalit on meneillään ja ihmisyys on hukassa.