Vielä kouluasiaa

Vielä kouluasiaa?

Kyläkoulujen lopettamisen syy, lienee nykyisiin oppilasmääriin nähden ylimitoitettujen opetustilojen ylläpitokustannukset. Ratkaisu olisi mielestäni kyläkoulujen vuokraus kylän muiden toimintojen käyttöön ja tarvittavissa määrin opetustiloiksi varustettuna. Opetus ja opetuksen ohjaus voidaan nykyisin välinein hoitaa laadukkaasti, turvatummin ja edullisimmin näin. Opettajien ja ohjaajien liikkuminen, sukkuloiminen eri opetuspisteiden välillä on järkevämpää kuin alakouluikäisten vaarantaminen liikenteessä. Opetukseen tulee paremmin sisällyttää elämän arkirutiinien hallinta, kasvatus aikuisuuteen, esim. ruuanvalmistus ja siihen liittyvät asiat.

Sitten vielä pitää huomauttaa että aikuisopetuksessa ryhmäkoko vaatimus on 7 ja lasten opetuksessa 20 – 22 vähintään? mikä tietysti kummastuttaa, enkä ymmärrä perusteita moiselle. Tekniikka mahdollistaa minimaalisin kustannuksin jopa kotiopetuksen edellyttäen tietenkin että valvonta on järjestyksessä ja esimerkiksi vaikkapa toinen vanhemmista toimii kotosalla.

Sirpa

Sirpa!

On merkkipäivä-

Taakse jäivät taas vuoden päivät

mukanaan onnet, huolet ja niiden häivät

Pitkään on kuljettu, elämä on tulta

onni on matkassa, se on muistissa kulta

Takana taival, nousut ja laskut

kevennyt taakka, eväistä taskut

Matkaa on vielä,

merkkipaaluja tiellä

Siellä ystävät tavataan

syödään, lauletaan, halataan.

Tuntoja ajassa lokakuu 09

Tuntoja kyläpäiviltä 09

Tunnelma apea, mieliala matala

eliitin kapea, näköala katala

kaiken vie, keskittää, kasaa

pääomalle, vieraalle tasaa?

Kuunnelkaa Masaa?

ojakeppinä lie, tässä Brysselin tie

kaiken vie, tuhkatkin pesästä

toiveet menneet on kesästä.

kyläpäivät

Kyläpäivät

Oikeasti kyläpäivät alkoivat minun osaltani jo 7. päivä lokakuuta sukuloinnilla etelän suunnassa mutta tavallaan suuntana jo tuonne lähtiessä oli pohjoinen ja Lapin kylätoimintapäivät 16.–18.10.2009 Luostolla tässä naapurissa. Ja odotukset tietenkin päivien suhteen mahtavat, olihan teemaksi puheissa ja kutsuissa esitetty houkuttelevasti laman kaato. Niinpä oli toiveeni täyttymys tulla valituksi Askan kylätoimien osalta edustajaksi tapahtumaan. Tapahtuma oli suuri pettymys, ylhäältä ohjattu ja ylhäältä tiedetty miten kylillä menee ja miten kylien tulee toimia ja meille kerrottiin jotakuinkin siihen tyyliin että lamaa ei ole tai että se on vain virike toimintaan. Viimeksi mainitun allekirjoitan, sillä mielinhän olin matkaan tahtonut.

En ollut ainut joka koki ylhäältä ja yliohjatuksi kyläpäivät ja toimintaa jarruttavaksi sen ettei todellisuutta tunnusteta ja tunnisteta auktoriteettiuskoisuudesta ja puoluesidonnaisuuksista johtuen, tämä tuli esiin puheenvuoroissa kuin myös keskusteluissa kyläläisten kera.

Mikä on myönteistä ja peittelemättömissä on että maailma rakentuu paikallisesti ja ideaalisti luovissa luontaisissa ympäristöissä kautta maailman ja kylä yhteisöt ovat tämän ihmisyyteen rakentamisen ytimessä.

Pelkosenniemellä on arvot kohdallaan ja siitä seuraten itsenäisyys tallella, työ ja hallinta hanskassa ja näillä eväin myös menestys turvattu.

Lissabon!

Voehan vitsi!

Vai olisko sittenkään? Aamun TV haastattelussa ulkoministerimme Stubb, tulkintani mukaan, puhuttaessa kansanäänestyksestä Irlannissa, tunnusti, Euroopan Unionin ajautuvan diktatuuriin, sitä mukaa kun Euroopan Unioni käy yhä epäsuositummaksi tunkeutuessaan kansallisvaltioiden ytimiin markkinamafian resurssein. Kuunnelkaapa TV 1 uutisaamu ajatuksella ja miettikää sanoman merkitystä. Mihin olemmekaan menossa, uhka hyvin yksinvaltaiseen ja sairaaseen hallintaan on tätä päivää siis myös Suomessa.

Hyvä me!

Olennaista tässä maailmaa vallitsevassa kaaoksessa, Suomea koskien, on että hallinnot 1980 luvun puolenvälin tienoilla lähtivät kilpailuun keskittyvästä ja kasaantuvasta maailmantaloudesta, vaikka tuolloin jo oli tiedostettu, tuotantokeskittymien uhka, rauhalliselle ja turvalliselle elämälle, luonnollisissa rajoissa, ympäristössä ja olosuhteissa.

Suomen menestykseen hetkeksi johtanut ajan ymmärrys ja itsenäisyys ”leivän” tuotannossa johti arvostukseen ja työmme kunnioitukseen maailmalla.

Viestimet eivät paljoakaan näillä saavutuksilla hehkutelleet syystä että ihmistä lähelle tuleva tuotantotapa madalsi niiden riisto- ja valtaoikeudet.

Uhkaa muodostui suuryrityksille, ylikansallisille omistuksille ja vallalle koska niiden tuotannolle kysyntä maassamme huomattavasti heikkeni. Ja vastaavaa kehitystä tapahtui elon kalvolla kautta maailman.

Edellä kirjoitetun ymmärrän olevan syynä, aiheena, harjoitettuun järjettömään politiikkaan ja politiikan sotkuihin arjessa, kuin myös Suomen köyhtymiseen niin henkisesti kuin materiaalisesti.

Tuon maamme hallitus ja eduskunta edelleen (näkevät?) menestyksekkäänä yhteisöllisyytenä

Suunnan on muututtava elämän rakentaminen, elo ja ilo ovat paikallista ja omissa käsissämme sekä päätäntä käsivarren mitassa toimistamme. Ei hallita muita hallitaan itsemme.