Merkkipäivä!

Sirpa se on taas merkkipäivä
ja kaik 364 edellisest taakse jäivä
niin muuton, olet hoikistunukki
ikäänku alkanu uudestas kukki

olen huolissani
pirä mutt myrskyssä matkas
vältytään siltt
ettemme taivalta jatkas

Onnea, totta taas vuosi jaksetaan
ja menneestä osamme maksetaan
Näin se vaan on tää meidän elo
karisee parkki ja siloaa kelo

Puut -niiden humina

On Veikko Haakanan omakustanne runoteos. Sykähdyttäviä kokemuksia tuottava teos, koetuista elämyksistä ja kokemuksista, harmaina hetkinä aina uudelleen luettavaksi ja koettavaksi mielenvirkistykseen. Suosittelen hankkikaa ja lukekaa ette tule pettymään.

Elämän edistyminen?

Elämä ei etene, kooten, keskittäen ja kasaten pyramideihin, norsunluutorneihin, eikä sosialisoimalla elämänrikkautta, työtä, tuotantoa ja toimeentuloa kraalinmaljaan, elämän ulottumattomiin. Elämä ei etene markkinamatolla juosten vaan kasautuu ja näivettyy, patoutuu luovuuden puuttuessa ja tuhoutuisi lopulta raikkaan "veden" ja "kelvollisen" ravinnon puutteeseen mutta tuo ei ole mahdollista, elämä murtaa padot. Elämä rakentuu paikallisesti, monipuolisiksi kulttuureiksi ympärimaailman, elämän itsensä asettamissa rajoissa, turvassa ja hallinnassa. Elämä on hallittavissa vain itsestä käsin, ei ylhäältä ja yhtäältä, ihmisyydestä irrallisena Brysselinkaalissa, vaan käsivarren mitassa työssä, tuotannossa ja toimeentulossa, elämässä.

Nobellin rauhanpalkinto?

Kyllä kummastuttaa kun kansalliseksi valtioksi ylivallalla kiihkoileva Euroopan Unioni palkitaan rauhanpalkinnolla. Liitouma joka pyrkii yksinvallaksi kansallisia valtioita alistamalla ja köyhdyttämällä. Rajatonta valtaa käyttäen keskittää ja kasaa rakentaen elämää auktoriteetti uskoisesti pyramidin muotoon ja rikkaudet kraalin maljaan niin että vähiten on siellä missä elämää on eniten ja päin vastoin. Käsittämättömän hullua meininkiä. En voi ymmärtää.

Judo, Maskun Tempo

Judo, osaltani taakse jäänyttä elämää joka mukavalla tavalla pulpahti "otsalohkoon" menneen syyskuun eka viikonloppuna 2012 kolmenkymmenen vuoden takaa. Harrastukseni judon parissa sai alkunsa Turun Uittamolla entisen naulatehtaan ankeissa tiloissa ja sittemmin eripuolilla Turkua jopa Kupittaan urheiluhallissa. Asuin tuolloin Raision Ihalassa ja seurani oli Raision Ryhti jonne myös innostustani judoon pyrin istuttamaan, sittemmin se sinne myös rantautui. Rakensin ja muutin Maskuun 1970 luvun alkuun ja harrastus tuli matkassa tänne, ei siinä sen kummempaa. Häkellyin ja hämmennyin pahemman kerran kun minut palkittiin ja muistettiin esityksestä jonka tein 30 vuotta sitten judo toiminnan aloittamiseksi Maskun Tempossa. Hämmennys oli sitäkin suurempi ja häkellyttävämpi kun muistelo ja palkitseminen tapahtui Tempon sielukkaiden vetäjien Anja Niemisen ja erityisesti judoon, koko sielullaan paneutuneen Hakamäen Hannun toimesta. Unohtamatta meitä muita Tempolaisia, kiitos, kunnia ja muistaminen tulevat näiden aktiivien osaksi.

KIITOS!

Investoinneista!

Pääomia investoidaan kun niille halutaan parempi tuotto ja tuottotakuu, kuin mitä säästötilit tarjoaa. Ennen EU:n liittymistä oli rajoitteet niin "investointien viennille, kuin tuonnillekin" Investointien tuli olla 51 % kotimaisessa hallinnassa ja viennissä hallinta oli Suomen pankilla. Nyt kun ulkomaiset ylikansalliset markkinamafiat investoi ja valtiovalta varmistaa Suomen köyhdyttämisen "voittojen viennin" ja vastaavasti Suomalaisen pääoman investointeja ulkomailla ei varmistetusti voida tulouttaa, niin väistämättä tässä kasvun haussa ja kilpailutuksessa kansakuntamme köyhtyy. Tämä on kiistatonta ja pyritty tuomaan julki jo ennen Euroopan Unioniin liittymistä, mutta onnistuttu salaamaan ja hämäämään kansakunnalta. EU säädökset ja direktiivit estää rajoittamasta markkinamafioiden toimintaa, muka vapaan kaupan idealla, joka itse asiassa on riisto oikeus ylikansallisille kilpaileville jättipääomille.

Toisin ei voi olla!

Pienestä se lähtee, kun munasolun ja siittiösolun yhdentymisestä, näin on nattaset ja nännipihat. Yhdestä se riippuu ja toisesta käy sisään. Elämä rakentuu pienistä ja aikuistuu jos on aikuistuakseen nattasia näpelöiden ja näperrellen. Jotain suurta syntyy, kasvaa, aikuistuu ja järkevöityy vanhetessaan. Haurastuu ja madaltuu tehden tilaa tulevalle, rikastettuaan ja rakastettuaan tulevaa. Mitään suurta ei siis ole lähtökohdaksi, vaan kaikki rakentuu pienestä ja niin tulee olla. Sitä ei pidä estää, sille ei pidä rakentaa muureja. Elämää ei pidä keskittää, kasata ja tuhota, elämän tulee hallita ja siihen lapsensa kasvaa. Kaivostoiminta, niin kuin kaikki muukin, alkaa pienestä rakentuen, ei muuta kun hakku käteen ja tunturin kupeeseen tai vaskaamaan.
Palkeet puhaltamaan "yhteenhiileen" ja pajavasara kilkkaamaan alasimelle. Kyllä siitä suurta syntyy tai sitten ei, mutta yhtä kaikki, näin elämä rakentuu ja näpräämistä riittää. Näin se ymmärtääkseni menee, kierto on aina yhden suuntaista ja paikallisesti rakentuvaa ympäri globaalin maailman. Työ, tuotanto ja toiminta on elämää ja luo toimeentulon, sen pitää olla tekijäinsä hallinassa omassa ympäristössään ja mahdollisuuksiensa rajoissa globaalisti.