26.10.11

Sirpa'le


Onnea, minun matkaani iski!
en tiennyt, elämää kantava riski
satama Ajos ja 60-luku
sieltä se erkani vaimoni suku

tässä ollaan takana 50 vuotta
yhä elämään mettä ja suolaa tuotta
sinä olet elämä, sinä olet rakas
elämä on tulessa, tuli on takas

merkkipäivääsi onnea tähän
mitä antaisin? kaikki ois kuiten vähän
siksi nämä sanat rajatta ajan
tuotosta elon rakennuspajan.

10.10.11

Tälläinen ymmärrys Erkki Liikasen esityksestä Yle aamussa!

Maailma on elänyt aikaa jos toistakin avaruuden saatossa, on ollut kivikausi, pronssikausi, rautakausi, "kultakausi" jne. Metallien myötä elämää ovat hallinneet ja villinneet erinäiset värit, musta, valkoinen, punainen, keltainen, sininen, ruskea jne. Vuosituhannen vaihteesta alkaen ametistikauden, lilan-violetin valtaan nousuun. Aikaan jolloin kasataa ja keskitetään, ns. aikansa eläneen rakenteen päälle, rakenteen joka ei enää elämää kanna, se on maho ja mätä. Tämä tuli mieleen kuunnellessani Erkki Liikasen epätoivoista selittelyä aamu TV:n haastattelussa. On päivän selvää että tästä lamasta vähin vaurioin selvitäksemme on tuotannon, hallinnon, päätännän jne. elämänrakentamisessa pirstaloiduttava lähemmäs ihmistä, paikallisille tasoille, ympäristön ja olosuhteiden mukaisiin kansallisiin rajoihin.