22.3.24

Kisällilaulu!

 Nyt kun on taas tunkua tuonne "ItäSuomeen" Nato tuella niin lienee paikallaan Tämä vanha kisällilaulu. Mutta kun en hallitse tätä nauhoitus tekniikkaa, niin esitän vain sanat.


Olipa kaksi velipekkaa, ihan totta niin

jo lapsena he lukeutuivat järki ihmisiin.

Villenä ja Pekkana nyt heidät tunnetaan

ja tämän jutun aikana he käyvät kolua


Historian kirjaa siinä juur kun tutkitaan

Ja lähdetty sota retkeen Vienan Karjalaan

Käy opettaja retken syitä selvittelemään

näät sinne mentiin veljiämme vapauttamaan


Ville viittaa inoissansa silmin kirkkahin 

mun isäin sanoi. Siell on kyllä käyty ennenkin  

On esisisät menneet Vienaa vapauttaamaan

 Mut silloin Viena vapautuikin omaisuudestaan


Opettaja suuttuu, Ville nurkkaan seisomaan

Vai täällä isäs valheita käyt lavertelemaan

Ville menee nurkkaan siellä seisoo päin

Ja Pekalle nyt ja nyt opettaja komentaapi  näin


Nouseppas nyt pikkuPekka selvittelemään 

Miksi on sun veljes pantu nurkkaan häpeemään

No Pekalla on vastaus ja nauru makea

No esi isiemme Vienan reissun takia!


   Kisällilaulu laulettuna!

30.1.24

Rujo runo

 Hätä ei lue, ei jaa oikeutta lakia

eikä lakia ihmisen,

 ihmisyyden takia

Vaan vallan, voiman halusta

on kasvanut sen tahto jalusta

siis osoitusta on se vallan käytöstä

oikeudenmukaisuuden esitystä, näytöstä

Milloin mielivaltaa, silkkaa uhkaa 

 joka ihmisyyden, ymmärryksen 

polttaa, tuhkaa

Ymmärrys ylempi on ihmisellä

aina sataprosentinen ketjun viimeisellä

Lapsen syntymässä, elämän saatossa

viisaudeksi jos vasta vanhuksessa taatossa

  Siis se ymmärrys ylempi

viisaus suuri

ihmisen isän. historian kehityksen juuri 

se meillä kaikilla on, sitä kuunnella passaa

eikä määrättömyys enää mieltämme rassaa.

Kyllä ihmisyys kuitenkin 

ihmisten joukossa

aika ajoin on kahleissa, syvällä loukossa

totuus , ymmärrys, siteissä pimeässä

niin kuin ajassamme tässä

Kirjoitin vaan eihän tässä mitään uutta

totuus vallan vankureissa sanoitta ja suutta

vähinkin on valjaissa sekä kuolaimissa

missä istuu valta valheen

itse ohjaimissa

niin kauan ollaan apinoita

yrttitarhan puissa

kun ymmärrämme tämän  vain vieraissa ja muissa

vaan jos puusta alas tulla minäkin jo hoksaan

toivon etten hirttyisi tähän alimmaiseen oksaan.