Kilpailukyky?

Varsin yleistä ja käsitettävissä tuntuu olevan se seikka ettei loputtomiin voida ihmisiä syrjäyttää työstä, oman elämänsä rakentamisesta ja siihen sisältyvästä toimeentulon hankinnasta, johon kilpailukyvyn parantaminen taloudessa tähtää. Ihminen tarvitsee luonnon, ympäristön ja olosuhteet elääkseen. Ihminen tarvitsee toisen ja kolmannenkin ihmisen, elämää rakentaakseen. Nyt on meneillään vinoutunut kehitys jossa pyritään enevissä määrin tuottamaan elämän "leipää" mahdollisimman vähillä ihmisillä. Tämä tie johtaa tuhoon niin kuin on useasti todettu. Ainoa mahdollisuutemme on pikaisesti tuoda pienimuotoista turvallista tekniikkaa, kehittää sitä edelleen, tuoda se ihmisten hallintaan, paikallisiin yhteisöihin ja rakentaa turvattua elämän leipää käsivarren mitassa ihmisestä, olosuhteista ja ympäristöstä.

Avoimmuus!

Salailu on ajan henki
tietää isäntä ja renki
salailu on toden hauta
ei se evoluutiota auta

Elämää vain yksin jarraa
ken salaisuuksiin tarraa
patentoi, salaa, toden
liimaa, peittää moden

Ainut lääke avoimmuus
evoluutiolle, suunta uus
esiin, julki, elon kipinä
totuus ei tulta karkaa ikinä

H'ajatelmia!

Uskon, epäilen, siis tiedä en.

Todeksi tiedä, älä uskoa siedä,
se on kuviteltua.

Todellisuus on kouriin tuntuvaa
käsin kosketeltavaa, nähtävissä
kuultavissa, koettavissa.

Olen rohkea? Pelkoni voitan!
Ensiviulua soitan,
Hallitsen itseni, elämäni,
sankari, ymmärrän?

– Luonto ohjelmia olen seurannut ikäni ja todennut useiden lajien evoluution päätyneen, mielestäni ahneuteen. Nyt herää kysymys käykö ihmiselle samoin?

Kitisen Keino?

Lyhyesti: Maailmahan on hallinnassa silloin kun enemmistö ihmisistä hallitsee itsensä, työnsä, toimensa jne. Siis aikaisintaan 100 vuoden päästä, enintään 1000 vuotta. Jos ei näin nin sitten ollaan enintään apinoita aavikolla. Olen noita eri teorioita lukenut, enkä ainuttakaan tavannut jossa tavoitteena olisi itsemme hallinta ja hillintä, ymmärrys. Teorioissa sorrutaan lopulta aina "ylhäältä" hallintaan, elämä on kuitenin itsessämme, elämä on paikallista, elämä on yhteisöllistä ajassa, olosuhteissa, ympäristössään ja kulttuurinsa rajoissa.

Tulevaisuuden politiikkaa?

Heikki Patomäen kirja: Tulevaisuuden politiikkaa on luvun alla ja kirvoitti kokemusteni ohessa kirjoittamaan seuraavaa päivän politiikkaan ja toimiin.
USAssa päätettiinkin kattoa nostaa korkeammalle, niin että kisa kiristyy, kuka putoaa korkeammalta!
Se on sitten ehken Euroopan vai Aasian vuoro hypätä, jokuhan hyppää kuitenkin. Suomi tietysti investoi Eurooppaan, kun ei pienenä Euroopan maakuntana "muuta voida", (kuuluu hallitusten selvitys) EU maissa (maakunnissa).

Kaaos, romahdusta vailla!

Ajassamme on eletty ennakoidussa kaaoksessa jo pitkään ja kaaos on romahdusta vaille valmis. Onko romahduksen alkuna USA talous vai jokin muu, se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa on mielestäni niin että kaavaillut toimet romahduksen vältämiseksi ovat saman saman suuntaisia kuin lamaan johtaneet. Tuotannon tuominen, "leipä" elämänrakentamisessa lähemmäs ihmistä pienenpiin yksiköihin työllistää ja turvaa elämän. Siihen on tekniset mahdollisuudet, siihen on tietoa ja taitoa. Ja ennenkaikkea siihen on välineet ja kullakin yhteisöllä materiaalia josta lähteä liikkeelle. Muilla keinoin romahdus on ajan kysymys.

Rajansa kaikella!

Laulussa Pariiseja, sanotaan että: "Vaikka korkea on torni eiffelin, matkaa taivaaseen jää yhä liikaakin". Lainaus ei taida olla ihan sanatarkka, mutta siltikin laulu tuo mieleen, rakennelmilla on rajansa. On ne sitten pyramideja, pilareita, baabelintorneja jne ajan tullen ne sortuu, rapautuu, luonnon tapahtumiin kuuluen. Luonnon varoja ja elämän rakentamista ei tule keskittää ja kasata, se ei ole kestävää kehitystä. Kestävää kehitystä on olosuhteet, ympäristö, luonto materiaaleineen jne. huomioiva yksilön ja yhteisön hallinnassa, käsissä tapahtuva paikallinen tuotanto, elämä.

kysymykset 41 - 50 sarjaan: Tehtävä Helsingissä

41.  Onko olemassa sellaisia tilanteita joissa henkilön ei tarvitse noudattaa lakia? Millaisia?

42.  Voiko Suomen oikeusjärjestys silloin helposti mukautua tilanteeseen?

43.  Mitkä ristiriidat ja erimielisyydet ovat vakavimmat Suomen poliittisessa elämässä?

44.  Voiko niistä olla mitä hyötyä?

45.  Miten niistä koituvaa etua voitaisiin lisätä/ haitta voitaisiin parhaiten välttää?

46.  Onko kirkko tärkeä tekijä valtion säilymisen kannalta? (Miksi?)

47.  Onko tietty taloudellisen hyvinvoinnin aste välttämätön Suomen valtion olemassa ololle?

48.  Mikä on tärkeämpää Suomen valtion olemassa ololle:
       a.  Että kansantulo on mahdollisemman korkea,
       b.  Että kansatulo on madollisiman tasaisesti jakautunut?

49.  Onko yksilön onnellisuutta ja hyvinvointia pidettävä itsetarkoituksena vai onko yksilön
       ensisijainen velvollisuus palvella yhteiskuntaa?

50.  Kumpaa te pidätte tärkeämpänä:
       a. Varmuutta siitä, että valtio ei puutu yksilön toimintaa ja yksityiselämään;
       b.  sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia?
      


Tässäpä pohdittavaa, niin meille kansalaisille kuin edustajillemme ja johtajillemme. Aikansa johtajat ovat kirjassa vastaukset antaneet ja ajan eläneenä niihin oli todella mielenkiintoista tutustua. Toivon että, käsitteet tässä päivässä selvitetään ja ymmärrys käsitteistä muodostetaan, varsinkin ehdokkaiksi asettuvilta tulisi vastaukset ja ymmärrys asioista julkaista. Suosittelen kirjaa jokaisen luettavaksi. 

Kysymykset 31 - 40 sarjaan: Tehtävä Helsingissä.

31. Onko jokin seuraavista liian voimakas:

      Eduskunta                 Maatalaous järjestöt

      Hallitus                     Rahalaitokset

      Presidentti                Työnantajat
 
      Puolueet                   Kirkko

      Ammattiliitot           Armeija

32. Miten sen voimaa voitaisiin vähentää?

33. Toteutekaanko Teidän mielestä Suomessa  painovapauden periaatetta?

34. Missä olosuhteissa voidaan painovapauden virallista tai epävirallista rajoittamista  pitää hyväksyttävänä

35. Onko mielestänne suomalainen äänestäjä todella kiinnostunut politiikasta?

36. Onko yleisön kiinnostus viime vuosina lisääntynyt tai vähentynyt?

37. Aiheuttaako politiikasta kiinnostuminen kansalaisten välillä enemmän suhteiden kärjistymistä vai erimielisyyksien tasoittumista?

38. Miten valitsijakunta voisi saada mielipiteensä esille nykyistä paremmin?

39. Numeroikaa seuraavat käsitteet sen mukaisessa järjestelmän säilymisen kannalta:

___ Suvaitsevaisuus

___Individualismi

___Sosiaalinen turvallisuus

___Tasa-arvoisuus

___Poliittinen vapaus

___Oikeudenmukaisuus

40. Onko Teidän ensimmäiseksi asettemallanne käsitteellä hyviä mahdollisuuksia kehittyä Suomessa?
    

Kysymykset 21 - 30 Tehtävä Helsingissä.

21. Onko poliittisilla johtajilla llian paljon vai liian vähän henkilökohtaista vaikutusvaltaa Suomessa?

22. Mitä olisi tehtävä poliittisten johtajien vaikutusvallan vähentämiseksi/ lisäämiseksi?

23. Onko valtion virkakoneiston toiminta yleensä tehokasta?

24. Onko virkamiesten määrää vähennettävä vai lisättävä? Miten?

25. Pitäisikö kansanedustajan edustaa lähinnä tiettyä kansanosaa vai koko kansakuntaa? Miksi?

26. Onko valtion toiminnan johdonmukaisuus virkakoneiston ansiota?

27. Olisiko virkamiesten osuutta tässä suhteessa lisättävä vai vähennettävä?

28. Miten voitaisiin virkamiesten vastuuta poliittisen tasapainon ylläpitämisessä edelleen korostaa/ siirtää muiden kannettavaksi?

29. Vaativatko kansalaiset valtiolta juuri sitä, mitä he Teidän mielestänne eniten tarvitsevat?

30. Kumpi on valtiossa tärkeämpää: luottamus johtajiin vai luottamus järjestelmään? Miksi?

Tässäpä taas pohtimista tällä erää.

Kysymykset 11 - 20. sarjaan: Tehtävä Helsingissä

11. Kuvastavatko voimassa olevat lait kansan nykyistä oikeuskäsitystä ja kansan hyväksymiä tapoja?

12. Missä suhteessa kuvastavat/ eivät kuvasta?

13. Millä näistä tekijöistä Teidän mielestänne on suurin vaikutus poliittisiin mielipiteisiin: Vanhemmat        Koulusivistys      Ammattiasema?

14. Mitä muutoksia opetuslaitoksessa ja sen tehtävissä pitäisitte tarpeellisina?

15. Mikä on nykyään poliittisten puolueiden tärkein tehtävä?

16. Onko Teidän mielestänne poliittisten puolueiden lukumäärä Suomessa liian suuri?

17. Mitä pidätte parhaana: yksi-, kaksi-, vai monipuoluejärjestelmää?

18. Mikä seuraavista ryhmistä mielestänne nauttii eniten yleistä yleistä luottamusta:
     
      Talouselämän johtohenkilöt
      Työväestö
      Sivistyneistö
      Tekninen ja konttorihenkilökunta
      Maanviljelijäväestö

19. Tunnetaanko mielestänne tätä mainitsemaanne ryhmää kohtaan liian suurta luottamusta?

20. Mikä olisi Teidän mielestänne tärkein tehtävä tämän ryhmän luottamuksen säilyttämiseksi/      vähentämiseksi?

Viisikymmentä kysymystä? Esitän viitenä eränä.

Nuo Amerikkalaisen Karen Ericksonin, koodinimi Aepawnee 5, 1960 luvun alkuun, 264 kansalaiselle tekemää 50 kysymystä tulisi julkistaa. Niissä kysytyistä asioista tulisi jokaisen käsitys ja ymmärrys muodostaa, varsinkin valtion johtoon hamuavien. Luettelen kysymykset seuraavassa:

1. Mitkä ovat Teidän mielestänne huomattavimmat niistä tehtävistä, joita valtio nykyään hoitaa?

2. Haluatteko valtion luopuvan joistakin näistä mainituista tehtävistä tai haluatteko valtion omaksuvan joitakin uusia tehtäviä?

3. Miten pitäisi toimia sanottujen valtion tehtävien säilyttämiseksi/muuttamiseksi?

4. Mitä esteitä nykyään on olemassa tämän pyrkimyksen toteuttamiselle?

5. Millä järjestöillä ja ryhmillä Teidän mielestänne on suurin vaikutusvalta yhteiskunnassa?

6. Pitäisikö näiden järjestöjen ja ryhmien pyrkiä vaikuttamaan päätösten tekoon yhteiskunnassa
vai olla sekaantumatta julkisiin asioihin?

7. Kuinka sellaiset ryhmät voivat parhaiten vaikuttaa yleisiin asioihin / pysyä syrjässä?

8. Mihin tavoitteisiin on viime vuosina ensisijaisesti kiinnitetty huomiota suunniteltaessa Suomen sisäpolitiikkaa ja ulkopolitiikkaa?

9. Mikä olisi Teidän mielestänne tärkein sisäpolitiikan ja tärkein ulkopolitiikan tavoite?

10. Mitä olisi tehtävä tämän pyrkimyksen toteuttamiseksi? Miten voitaisiin varmistaa, että tavoitteet pysyvät edelleen samoina?

Tehtävä Helsingissä ?

Olin eilen ja varmaan tänäänkin, Turun Messukeskuksessa kirjamessuilla, hyvin laajat, kenties liiankin. No ainakin huomaa että tuo valtava paljous on nano luokkaa kaikkeudesta. Ohi kiitävä nano hiukkanen ajassa ja avaruudessa. Yhtä kaikki, Hannu Rautkallio: Tehtävä Helsingissä - Suomen johto syvähaastattelussa 1960 (Paasilinna). Tiedusteluhistoriaa ja läpileikkaus Suomen johdosta juuri ennen noottikriisiä. Siis ajalta jolloin poliitikot olivat yhteisöllisempiä ja syvällisempiä kuin nykyisin. Näin ymmärsin Rautkallion todenneen tutkimuksessaan, vakuutan että näin on omassa ymmärryksesänikin. Kyseisellä kirjalla aion lukujani täydentää ja toinen luettava on sitten Patomäen nykypolitiikkaa. Aion tänäänkin tänäänkin messuille tutkimusretkelle mennä, mutta siitä sitten jäljempänä.
Tehtävä Helsingissä oli tietysti Amerikkalaisen Karen Ericksonin suorittama hallinnan mittava haastattelu Suomen valtaapitävien keskuudessa.