Tuhatyhdeksänsataa luvun alkuun oli viellä lapsissa yhteisön tulevaisuus ja rikkaus. Äitimme äidillä oli lapsia 14 ja isänäidillä tietääkseni 7 poikaa ja kaksi tyttöä. Sukupolvessa lapsimäärät puolittuivat teollistumisen vallatessa alaa samanaikaisesti. Meitä oli 8 ja itselläni 3 lasta, kävin leikkauttamassa piuhat tuossa vaiheessa kun arvelimme että emme kykenisi kasvattamaan, kouluttamaan enempää säällisesti. Tuolloin ajatelimme myös että isättömiä ja orvoksi jääneitä lapsia oli kyllin jos resursimme antaisivat myöhemmin mahdollisuuden elämää tarjota. Edelleen on perhe yhteisöt kaventuneet ja vinoutuneet kisassa ja kilpailussa elämän rakentamisesta ja nyt pärjätään vain lapsettomilla perheillä, itsekkyydessä. Onko aika johtanut, kilpailusta seuraten, siihen että valtaan on noussut lapsettomuus ja parisuhteet joilla ei ole tulevaisuutta.Ymmärrän kyllä niin lesbot kuin homotkin mutta valtaan nostettuina nämä jättää heterot "teollisiksi", maksetuiksi lasten ja työvoiman tuottajiksi, eli orjuus olisi totta taas elämässä. Vaikka aika on itseni kohdalla jo lähes mennyttä, tämän kehityksen tahtoisin estää.
Ruokimme itsekkyyttä yhteisön sijaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti