Tässä on sukupolvi toisen jälkeen kasvatettu lapsia valtaosin tahtomaan ja saamaan elämältä sitä sun tätä. Asiahan on kuitenkin niin että elämä ottaa omansa, syntyessä meillä ei ole edes käärinliinoja ja aikamme tultua, mitä viedään se hautautuu.
Syntyessä me saamme sen mitä vanhempamme on elämälle antaneet, kyvyn oppia hallitsemaan itsemme ja tekemisemme, ymmärtämään mielemme. Me voimme hallita ja ymmärtää itsemme täydellisemmin ja me voimme elämässä täydentää kykyjämme ja ihmisyyttämme itsenäisyydessämme yhteisössä. Meillä on siis annettavaa elämälle, meillä on tärkeä tehtävä eläessämme, antaa, rakentaa, hyvä elämä, hyvä toimeentulo jne. Mielestäni tässä on epäonnistuttu ja tuhoamme maailmamme. Emme ole osanneet olla innoittavia elämän rakentajia, vaan typeryyttämme, ymmärtämättömyyttämme tuhonneet elämää, monella tapaa. Seuraavien sukupolvien elämä on raskas, pelastaa elämä tällä planeetalla. Pitää olla paljon annettavaa ja sitä on jos vain ymmärrämme hallita itsemme ja jakaa ymmärryksemme tähän tehtävään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti