Maanantai 11 kesäkuuta
Tähän asti vuoden paras viikko alkaen maanantaiaamusta klo 7.00. Aamutoimista selvittyä ja kahvit juotuamme lähimmä matkaan noin kello 8.30, illalla valmiiksi pakatut kassit autoon ja liikenteeseen.
Reitti oli ennakkoon selvitetty ja päivänetappi oli Kärsämäki ja Luukkosen Pekan legenda, "savusauna" näin ymmärsin.
Etappi saavutettiin noin kello 16.00 ja koska tiesimme Pekan myös olevan reissusta palaamassa, otimme yhteyttä selvittääksemme missä mennään, ollaan. Heillä oli vielä Armin kanssa matkaa ajettavana ja odotellessamme tutustuimme Kärsämäkeen, mm upeaan paanukirkkoon likimain Suomen keskipisteessä.
Paikan kahviossa muuten esittelivät rakentamisen videolla ja tarina tuli tyhjentävästi kerrotuksi ja esitellyksi. Hieno homma.
Ohjeistettuna löysimme myös Ateljee Villa Havuun ja tapasimme Pekan aikuistuneen "pikku" pojan joka meille viitisentoista vuotta sitten vaivatta tunnisteli maiden lippuja ja tiesi niiden pääkaupungit. Kasvua oli tuplasti sitte edellisen tapaamisen ja nyt jo lakitustaan juhlittu.
Isännän ja emännän saavuttua praatailtiin niitä, näitä ja juttua riitti. Pekka ja Armi on monessa mukana ja parhaillaan on elämä mallillaan, hulppea talo ja ateljee, lapset koulutettuja, aikuisia ja omaa elämäänsä rakentamassa.
Niin ja vielä siittä "savu" saunasta, olin kuullut/ymmärtänyt väärin, kysymyksessä oli Villa Havun sauna, eikä savusauna. Sauna ei kuiten ollut millään lailla pettymys vaan päin vastoin, legendaarinen monessakin suhteessa, sen saatoimme illan mittaan todeta, kokea ja testata. Isäntä krillaili ja emäntä kattoi makoisan aterian jonka jälkeen siirryimme katoksesta sisälle kahville ja konjakille, saunan lämpiämistä odottelemaan. Jossain keskustelun vaiheessa selvisi että pojan tyttäreni ja heidän tyttärensä olivatkin työkavereina maailmaa matkaamassa. Näin se maailma on pieni nyky-yhteyksissään!
Mutta sauna...on legenda, tavallaan ulkoa puilla lämmitettävä, siis jatkuvalämmitteinen, (Pekka kalautti löylykauhalla seinään ja Armi kävi lissäämässä puita kiukaan pesään). Varsinaisia lauteita ei ollut vaan laakea metrin korkeudella oleva laudetaso jossa saunajakkarat rinkiin aseteltuna. Löylyt oli mahtavat ja iho kylpemisen jälkeen samettinen kuin savusaunassa, tietenkin puhtosempi tässä kun savu ei nokistanut saunaa.Pekalla oli ideaa tätäkin projektia edelleen kehittää ja siittä oli saunoessa mukava keskustella.
Yövyimme heillä ja näin latautuneena keskusteluissa, taiteesta, taiteilijoista, olosuhteista, ateljeista jne. meidän oli kiitollisina mukava jatkaa matkaa kohti Sodankylää ja Elokuvajuhlia.
Kiittos Pekall ja Armille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti