Ajatella, ajatella ja ajatella.
Kohta 30 vuotta on meilläkin Suomessa ollut mahdollista pitää huolta terveydestä ja terveestä kasvusta, paikallisesti hyvin korkeatasoisesti laadukkain välinein ja laittein. Synnytykset, kasvatus, koulutus, kaikki tuo toki hoitui alkeellisimminkin välinein korpiyhteisöissä, tarpeen vaatiessa vaikka, sanonko potkukelkoin ja kintaat kädessä, mutta nyt kun välineitä, hoitajia, opettajia ja operaattoreita on jopa öljyvaltioille jakaa, nyt pitää mökin nuorikko kuskata keskitettyyn laitossynnytykseen puolentuhannen kilometrin matka. Vanhukset jää hoitamatta keskitetyissä liukuhihna hoitoloissa ja kouluja lopetetaan. Elämän rakentamisen mahdollisuudet typistetään olemattomiin, siellä missä luovuudelle, innovaatioille sekä elämälle luonnossa olisi sijaa, mahdollisuuksia. Elämä vieraantuu, kriminalisoituu, rapautuu näissä keskittyneissä kasaumissa, pyramideissa. Slummit ovat tuttuja suurkaupungin kupeissa ja ankeaa ahtautta on pienemmissäkin taajamissa, laitamilla.
Ei nämä markkinain kilpailusta johtuvat ja ohjautuvat liukumat, kasaumat, pysähdy siihen että rakennetaan Kitisen rantaan grynderien toimesta, ”homekoulu” pelotteella, kerrostaloja ja lopetetaan kyläkouluja jotta saadaan niihin asukkaita. En juuri yllättyisi jos paljastuisi edellä olevaankin liittyvän tapahtuneenlaista lahjontaa, mitä tässä vaalirahan tiimoilta on ollut.
Kitisen rannan koulun ongelma voidaan ymmärrykseni mukaan hoitaa tekemällä sille tuulettuva alapohja, tarvittaessa vaikka koneellisesti avittaen. Timantti sahauksin on betonilattiatkin avattavissa ja tarvittava tuuletustila alapohjan alle järjestettävissä. Epäilen että esitetyt korjauskustannukset on tarkoituksella ylimitoitettu.
Näillä perustein esitän että kyläkoulujen toimintaa edelleen jatketaan ja kehitetään sekä ajanmukaistetaan, samoin kuin Kitisen rannan koulu korjataan ja mahdollisesti laajennetaan laaja-alaisesti käyttöön soveltuvaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti