Hyvää iltaa, tänne ei ole tullut juuri kirjoiteltua sillä omakohtaiset sairaudet ja menetykset ovat olleet varsin vakavat ja mieltä kalvavat. Olen kuitenkin reipastumassa tästä alhosta ja yritän piristäytyä, vahvistua ja voimistua jatkamaan jaksamaan "maaliin" saakka. Olen melko pettynyt itseeni ja aikaan saannoksiini, suhteessa vanhempien ja erityisesti isäni, Einarin sotaa käyneen ikäpolven saannoksiin, he rakensivat Rauhan ja hyvinvoinnin. Me olemme tuhonneet sen kukoistuksen jonka he aikaansaivat ja rakensivat. Nyt on vallassa samat voimat joiden tuholta isämme sukupolvi sen meille pelasti! Tämä vie kyllä mielen matalaksi ja yhteisöllisyyteen kasvatus on minimissään ja rikollisuus huipussaan. Tässä tilassa ei ole kiva täältä lähteä, kun elämän vaaliviiva häämöttää jo näköpiirissä. No tässä tämä purkaus, tuleville jää iso, iso tehtävä selvitä ja jalostua tästä tilasta. Olen pahoillani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti