Meluisa työ ja harrastus vei kuulon oikeasta korvasta tyystin ja koska vasemmalla kuulin hyvin en saanut kuulolaitetta ennen kuin kuulo alkoi heiketä vasemmassakin, siinä meni kymmenkunta vuotta.
Harrastuksestani metsästys, jouduin luopumaan, koska kuulon puuttuminen oikeasta korvasta haittasi suunnistamista ja koiran haukun suunnan määrittämistä. Olin hukassa, luovuin, lihoin muutamassa vuodessa ja lopulta seurauksena aivoinfrakti. Kuulolaitteen sain vasemmalle korvalle tuon kokemuksen myötä. Kuulo parani ja linnunlaulunkin kuulin, tosin muuttuneena metalliseksi, tunnistamattomaksi. Kuulo testissä toiseenkin korvaan saatiin ääni, vaan se oli niin kovalla etten sanoista saannut mitään selvää. Mietin sitä ja kontrolli käynnillä Tyksiin esitin toiveen saada toiseenkin korvaan kuulo sen verran että pystyn arvioimaan mistä suunnasta ääni tulee. Olin näät huomannut kolhiintuvani usein tuosta, suunnan arviointikyvyn puutteesta ja tapaturma oli monesti syystä lähellä. Viikko sitten sain kuulokojeen toiseenkin korvaan ja olen ikionnellinen. Kuulen ja pystyn arvioimaan äänen suunnan ja, jopa "värin" suunnan ja tunnistan ihmiset, kuten linnutkin äänestään. Olen tosi kiitollinen Turun yliopistollisen keskussairaalan palvelusta niin aivo-infraktin kuin kuulon palauttamisen suhteen. Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti