Lastuja karhun veistosta ja virrestä

Yleisesti on varmasti niin että yltiöpäisyys ja uhmamielisyys johtaa väistämättä vaikeuksiin. Sitä mielestäni on karhunpyyntiin lähtö pystykorvalla ja ajatuksella saada karhu kiinni ja istutettua ampujaa varten. Arviot siitä että tälläisen idean isällä on häkää pöntössä, ei liene kaukana totuudesta. Tunnetuille jahtimiehille kylällä ei tämä lusmu tietenkään asiaansa esitä vaan toiselle kouholle valkoisessa talossa, jolla on jo jos jonkinlaista pyytöä ja luvattomillakin mailla. No kuten tunnettua ja tunnustettua, ilmatilassa tapahtuu muutoksia, jos kohta loukkauksiakin ja kohta on rekkaa jonossa "karhunlihaa" noutamassa. Karhulle on tieten vaan eduksi että markkinamafian rengit on asialla ja ohjaimissa, siis niin sanotusti vallassa, kauppa käy ässät hihassa. Maanviljelys sekä maanomistus on onnessa, siis pystykorvamiehille. Rohkeuttahan tämä on rohkeutta? .............................................................................. //Karhu virsi // ......................................... Metsän valtias voitettu// tuo meille täydestä terveyttä// aitallista saalista vastaa // tuo, tuhatta tullessansa // sataa saattaa saalihiksi// Julki tuli jumalista // kanssa saaliin ilostansa // joka ilman ihmettä vaivaa // annon antoi, rakkauden raatoi // Läpi laaksot, vuoret, vaarat // ajoin pahaa edelläni // tuli paineita pannahia // kunnioitan sua jäljistäsi // vuosi vuodelta saaliiksi toivoin // Koska nyt kotihin kannan // kolme yötä ilon pidän // etten unhoita Otsoin virret // sitä vastaan vielä toiste jahtaan. // //perimätiedosta muokattu // (Teuvo)